Eletään maaliskuun ensimmäistä päivää ja mietin edelleen onko mahdollista, että tammikuu ehti jo hävitä johonkin, helmikuusta puhumattakaan. Ajan rakenne on ollut tänä vuonna erikoinen. Toisaalta tuntuu että joulusta ja vuodenvaihteesta on ikuisuus aikaa, toisaalta en oikein osaa muodostaa selkeää mielikuvaa siitä mihin ja miten se kahden kuukauden ajanjakso tästä välissä on kadonnut.

Kissa
#mood

Vuosi vaihtui tässä taloudessa hyyyyvin rauhallisissa merkeissä. En ole enää moneen vuoteen ollut suuri uv-bileiden ystävä, niihin tuppasi aina liittymään suuria odotuksia jotka harvemmin toteutuivat ja lopputuloksena oli uuden vuoden aloittaminen väsyneenä ja krapulaisena. Jee.

Leffailta ja pieni iltakävely läheisen lammen rannalle puoliltaöin oli tämän vuoden ohjelmanumero. Lammella olikin yllättävän hyvä yytsiä raketteja, sillä siihen näkyivät sekä kaupungin ilotulitukset, että lammen muilla rannoilla rakettejaan paukuttavien ihmisten valoshowt. Mikkelin kaupungin tulitus oli positiivinen yllätys, raketteja oli moneen lähtöön ja esitys kesti kauemmin kuin odotin. Hyvää duunia!

Pitkäjärvi
Viikonloppujen pitkät patikat ovat sivunneet usein Pitkäjärveä

Tammikuu itsessään kului uusien rutiinien rakentamiseen, joulukuun koronasta toipumiseen ja yleisesti arkeen kiinni pääsemiseen. Viime vuoden viimeinen neljännes oli fyysisesti ja etenkin henkisesti niin rankka kaikkine muuttoineen, reissuineen ja jouluineen, että rauhallinen alku uuteen vuoteen ja uuteen elämään oli enemmän kuin paikallaan. Ulkoilun, joogan ja levon avulla elämä alkoi asettua uomiinsa ja energiavarastot oli ladattu hyvälle mallille heti helmikuun alussa koittavaa reissua varten.

Iltarusko
Iltakävelyitä metsäpoluilla
Jäällä
Päiväkävelyitä jäillä

Helmikuun osalta ajankulun hahmottaminen onkin huomattavasti helpompaa, koska kuukausi potkaistiin käyntiin tämän vuoden ensimmäisellä matkalla Lappiin. Sieltä palatessa olikin puolet helmikuusta jo mennyt, edessä oli laskiainen ja ihania aurinkoisia pakkaspäiviä tammikuun eestaas seilanneiden lämpötilojen tilalle.

Laihalampi
Aurinkoisia nollakelin päiviä lähipoluilla
Laihalampi
Päivä päivältä valoisampia iltoja
Laihalampi
Lemppari-iltalenkki Laihalammen ympäri

Tähän mennessä kaikkien Lulla-reissujeni olennainen osa on ollut matkatavaroiden kanssa kikkaileminen. Riippuen siitä millä kulkupelillä milloinkin liikutaan ja kumpaan suuntaan, kulkee mukana sekalainen setti erinäistä rojua pyykeistä astioihin, ja ulkoiluvarusteista remppatarvikkeisiin. Tällä kertaa paluu tapahtui lentäen ja ruumaan menevän matkatavaran virkaa toimitti suksikassi, joka oli luonnollisesti ahdettu suksien lisäksi täyteen liinavaatepyykkiä, vaatteita ja ties mitä muuta sälää joka ei reppuun mahtunut.

Suksien mukana tuominen mahdollisti sen, että hyvään vauhtiin päässyttä hiihtohulluttelua voitiin jatkaa Mikkelin latuverkoston voimin. Mäkisemmät maastot jäivät maaliskuun heiniksi, mutta tasaisen tappava jäällä suksiminen toi mukavaa vaihtelua Saariselän maisemiin.

Salosaaren latu
Yksi lemppareista; Salosaaren kymppi
Tornimäki
Vanha kunnon Tornimäki
Munkkikahvit
Talven toistaiseksi paras munkki

Kun kalenterista käännetään esiin maaliskuu, on varsinainen talvi minun kirjoissa taputeltu. Tokihan maaliskuu on vielä tukevasti kevättalvinen ajanjakso, jonka aikana ehtii talviurheilulajeja harrastaa mielin määrin, mutta kyllä se alkaa olla jo enemmän kevättä valon määrän lisääntyessä hirmuista vauhtia.

Minä hiihtämässä
Täydellinen talvipäivä

Saattaisit myös pitää näistä:

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *