AnnaVaiheilua, venkoilua ja vatvomista ei kolmessa viikossa ehdi määräänsä enempää tehdä jos mielii elää muuten normaalisti. Hienosäädöt ja tarkennukset kuuluvat asiaan, mutta isot linjat ja suuntaviivat The Kesälomalle loksahtivat kohdilleen päivälleen kolme viikkoa ennen loman alkua.
Varsinaisen loman alkuun on vielä pari viikkoa aikaa, mutta tavoitteena on saada matka- ja reittisuunnitelmat sille mallille että reissuun päästään lähtemään heti kun siltä tuntuu. Siinä vaiheessa ei enää kiinnostaisi alkaa kuluttamaan kallisarvoisia lomaminuutteja tavaroiden etsimiseen, ruokien valmisteluun ja muuhun turhuuteen.
Urho Kekkosen kansallispuisto kaikessa laajuudessaan on houkutellut hyvän aikaa, mutta jäänyt samalla lähes täysin paitsioon siihen liittyvien muiden suunnitelmien takia. Alunperin elokuussa oli tarkoitus suhata viikko tai vähän ylikin puolison kanssa pitkin Lappia päiväretkeillen vähän siellä sun täällä. Tähän rundiin olisi sisältynyt myös UKK:hon tutustuminen. Mutta sitten tuli korona ja rajoitukset, ja miehen lomapäivät ja -budjetti hävisivät kuin rupsu saharaan. Tätä tilannetta olen kiukutellut on kiukuteltu pitkin kevättä, mutta en aio antaa sen estää omista lomaviikoista nauttimista.
Niinpä päädyttiin kompromissiin. (Tai siis minä päädyin, en ole ihan täysin varma miten suurella intohimolla mies suhtautuu koko asiaan.) Joka tapauksessa Urho Kekkosen kansallispuisto on nyt laitettu loman to do -listalle, mutta sillä lailla että lyhyitä päiväreittejä ja niitä mukailevia pidempiä patikoita vältellään. Jää sitten mahdollisimman paljon uutta ja neitseellistä nähtävää seuraavalle kerralle, kun yritämme paikata tämän kesän kosahduksen.
Nyt pitäisi sitten vaan tehdä sopiva reittisuunnitelma. Ei liian lähellä Kiilopään ja Saariselän päiväreittejä. Ei liian kaukana erämaassa. Tuli- ja yöpaikat sopivien matkojen päässä toisistaan. Jotain erityismeheviä luontokohteitakin olisi kiva sattua matkan varrelle.
Kaiken tämän tuumailun keskellä vikkelät sormet kävivät jo naputtelemassa UKK:n kartan tilaukseen, parin päivän perästä päästään sitten tutkimaan maastonmuotoja ja kulkureittejä tarkemmin. Jee!
Ja koska lomaa on hulppeat kolme viikkoa, ehtii siinä ajassa vähän muuallekin. Tukikohta ja perusleiri pykätään jälleen kerran Mikkeliin, siitä on sitten vapaus ja valta lähteä kruisailemaan ihan minne sattuu mielimään. Mutta koska pitää olla SUUNNITELMA, on sellainenkin alustavasti laadittu. Kun Urho Kekkosen kansallispuistosta on kotiuduttu ja hetki huilattu, käännetään menomonot kohti itää. Tai tarkalleen ottaen koilliseen, jos Mikkelin suunnasta asiaa tarkastellaan.
Tehokas itärajan trippi, Petkeljärvi ja Ruunaa. Petkeljärvellä metsässä samoilua ja järvien rannoilla reuhoittumista. Ruunaalla vauhtia koskenlaskun merkeissä ja lisää metsämaisemassa patikointia. Siinä sitä ois nyt suunnitelmaa kerrakseen. Tarvitsen uuden palautumisloman tämän tason hillumisen jälkeen.
