AnnaTasan kaksi kuukautta starttiin! Kun aikaa kelataan eteenpäin lauantaihin 5.6., toivon kiitäväni näihin aikoihin jo hyvän matkaa Iisalmen tuolla puolen. Hupenevien kuukausien ja päivien kunniaksi jälleen vähän mietteitä tulevasta.
Karhunkierroksen tasoiseen klassikkotouhuun kuuluu luonnollisesti matkan varrelle osuvien luonnon ihmeiden pällistely ja ihastelu. Ainoastaan Kiutaköngäs on minulle entuudestaan tuttu parilta aiemmalta Oulangan piipahdukselta, joten uuden näkemistä ja kokemista riittää varmasti koko reissun ajalle. Matkakuumeen kohotessa ja h-hetken vääjäämättä lähestyessä kokosin kasaan pienen bucket listin siitä, mitä kaikkia toiveita ja odotuksia tähän koitokseen kohdistuu.
1. Omien rajojen kokeilu, henkisesti ja fyysisesti
Karhunkierros koko 82 kilometrin mitassaan tulee olemaan pisin vaellus, jonka olen toistaiseksi tehnyt. Niin matka, kuin taapertamiseen varattu aika on selvä korotus viime kesän hortoilulle Saariselällä. Mielenkiintoista onkin nähdä miten tästä selviävät jalat, selkä ja pää, ja mikä alkaa kenkkuilemaan ensimmäisenä. Tässä vaiheessa veikkaan jalkapohjia.
2. Tähän saakka pisimmän vaelluksen harjoittelu turvallisissa olosuhteissa
Koska matkaa ja matkapäiviä tosiaan on enemmän kuin aiemmin, halusin suorittaa testauksen helpossa ympäristössä. Kuljettava maasto itsessään ei nousuineen ja laskuineen välttämättä ole helpoimmasta, tai ainakaan keveimmästä päästä, mutta tiheä taukopaikkaverkosto ja autolla saavutettavien etappien lukumäärä tekee keskeyttämisen helpoksi jos jotain menee pieleen. Ainakin Ristijärveltä, Oulangan luontokeskukselta ja Juumasta pääsee tarvittaessa bussilla tai taksilla takaisin sivistykseen ja oman auton luokse.
3. Upeat maisemat
Kiutakönkään lisäksi Oulanka- ja Kitkajokien varrelle mahtuu liuta toinen toistaan hienompia koskia Taivalkönkäästä Jyrävään. Alkukesästä vettä pitäisi piisata, joten kosket ovat varmasti edustustuskunnossa. Varsinaisen reitin varrelle osuu paljon nähtävyydeksi merkittyjä kohteita, kuten
- Rupakivi, yksi Suomen harvoista jokiraukeista
- Taivalköngäs, kolmihaarainen koski, joka ylitetään kolmen riippusillan avulla
- Kiutaköngäs, ikoninen koski jonka ihailuun aion tuhrata tovin jos toisenkin myös tällä kerralla
- Jyrävä, vesiputous
- Porontimajoen kanjoni
Pientä ylimääräistä vaivannäköä vaativat Oulangan kanjonin näkeminen ja Pähkänäkallion maisemien ihastelu, mutta jos virtaa mitenkään piisaa haluaisin näistä sisällyttää matkaan edes toisen. Loppuhuipennuksena ja -kidutusena odottavat rankat kipuamiset Konttaiselle, Valtavaaralle ja Rukalle, joista etenkin Konttaisen ja Valtavaaran maisemia odotan innolla. Toivottavasti sää on suotuisa, jotta huipulta näkyy kaaaaaauas!
4. Arjesta irtautuminen
Täysi maisemanvaihdos ja elektroniikasta vieroittautuminen tulee varmasti jälleen enemmän kuin tarpeeseen. Työkoneet ja -puhelimet saavat jäädä johonkin kauas Kuusamosta, ja pyrin pysymään mahdollisimman suuren osan ajasta pois netistä. Vaellusreissuilla en kaipaa jatkuvaa piippausta ja ilmoituksia siitä, kuka julkaisi mitäkin ja missä sovelluksessa. Candy Crushin ja Instagramin sijaan viihdykettä tarjoilkoot luonnon äänet ja maisemat, ja ehkä joku kevyt kirja iltalukemisena.
5. Hetkessä eläminen, hidastaminen
Minä suoritan. Lähes aina ja kaiken suhteen. Aina pitäisi tehdä jotain, ehtiä enemmän ja jaksaa kauemmas. Ja jos niin ei tee, takaraivossa kaihertaa syyllisyys. Tämä onkin ehkä tärkein tavoite, jonka olen asettanut millekään reissulleni ikinä. Kiireen ja stressin tunteesta on vaikea irrottaa. Se on niin juurtunut koko olemukseen, että aamulla herätessä lähes ensimmäisenä alkaa ruoskia itseään siitä mitä kaikkea olisi jo ehtinyt jos olisi noussut aiemmin. Pitäisi sitä ja pitäisi tätä. Mutta kun ei pidä! Lomalla, ja etenkin yksin lomaillessa sillä ei ole sontakikkareen vertaa väliä mihin aikaan aamulla nousee ja kuinka pitkälle huvittaa kävellä. Kesäkuu on noin pohjoisessa jo niin valoisa, että matkaa voi tehdä lähes mihin kellonaikaan tahansa. Tai olla tekemättä, jos ei justiinsa sillä hetkellä huvita. Ja ne molemmat vaihtoehdot ovat ihan yhtä hyviä ja oikeita.
Viimeiset kuukaudet tulevat menemään hujauksessa, koska kevättä rytmittävät niin Vaput kuin Helatorstain pitkä viikonloppukin. Jotain pientä valmistelevaa ja kroppaa rinkan painoon herättelevää toimintaa tähän väliin pitää myös mahduttaa, eväspuolesta ja pakkauslistojen laatimisesta puhumattakaan. Palataan niihin aiheisiin kuitenkin vasta hieman myöhemmin.
